Pystykorvasta luopumisen aika

2001 © Eero Niku-Paavo

Vanhempi pystykorva voi asettua levolle lyhyilläkin tauoilla, kun taas nuoresta koirasta ei “virta” tunnu loppuvan tauollakaan.

Pystykorvan ikääntyessä, havaitaan sillä tavallisimmin ensimmäisen kerran noin kymmenennen ikävuoden paikkeilla vanhentumisen mukanaan tuomaa aistien heikkenemistä. Aikaisemmin varmasti haukkuneelta koiralta menevätkin nyt linnut huomiota herättävästi hukkaan.

Tavallisimmin omistaja havaitsee metsästyskäytössä olevan koiran aisteissa ensimmäisenä muutoksia kuulossa, koska metsästämisen esim. tuulisella säällä havaitaan vaikeutuvan. Usein myös koiran kyky saada uusintahaukku karkoittuneesta linnusta on heikentynyt.

Vanhemman koiran palautuminen rasittavan metsästyspäivän jälkeen on selvästi hitaampaa ja se tarvitsee enemmän lepoa kuin nuorempi koira. Pystykorvan liikehtiminen ei enää ole salamannopeaa mutta kokemuksen tuomalla varmuudella vanhempikin pystyy kuitenkin hyvissä olosuhteissa vielä erinomaisiin suorituksiin.

2009 © Jorma Siivola

Harmaantuneen mutta kokeneen K&MVA nartun viimeinen työnäyte metsonkäsittelystä

Koiran ulkomuodossa on myös tapahtunut jo jonkin aikaa muutoksia. Pystykorvan naama voi alkaa vaalentua. Joillakin yksilöillä se kuitenkin tapahtuu varsin aikaisessa vaiheessa. Vanhan pystykorvan häntäkin ikään kuin lyhenee ja karvan laatu menee selvästi huonommaksi. Koiran hampaisto voi myös olla jo huonommassa kunnossa ja vaikeuttaa koiran syömistä. Koiran liikkeissä voi näkyy kankeutta ja vetreytyminen tapahtuu vasta jonkin aikaa liikkeelle lähdön jälkeen.

Talven tullen vanhassa koirassa havaitaan selvää kylmänarkuutta ja sen mukanaan tuomaa jäykkyyden lisääntymistä. Vanhalla koiralla tuleekin olla asianmukaiset, lämpimät ja vedottomat tilat talvipakkasta ja sadepäiviä varten. Jos koira ei enää vanhemmiten viihdy kopissa tulee sille varata muu puhdas, kuiva ja vedoton makuupaikka.

Pystykorvasta luopumisen aika

2001 © Eero Niku-Paavo

Vaikka pystykorvan metsästyskäyttö loppuu n. 11-vuoden ikäisenä, se voi elää vielä vuosia.

Tyypillisesti muuten terve suomenpystykorva elää 12-15 vuotiaaksi. Uuden koiran tullessa taloon vanha koira sopeutuu yleensä rooliinsa lauman kakkoskoirana, mutta protestoi tavallisesti sitä, että jää pois matkasta muiden lähtiessä metsästämään.

Pystykorvan käytös voi mennä kuulon heikkenemisen myötä hiukan “säikyksi”, jolloin se voi olla tuntemattomia kohtaan hiukan arvaamaton. Jos koira on saanut perimässään silmäkaihin on myös näkökyky usein samentunut, mikä myös havaitaan tarkastelemalla koiran silmiä.

Lopulta pystykorvan arjessa alkaa ilmetä selviä vaikeuksia, jolloin se voi esim. tehdä tarpeensa paikkoihin, jossa sitä ei ole ennen tapahtunut. Syöminen voi olla hampaiden huonon kunnon takia jo vaivalloista. Suoliston toiminta voi olla myös epäsäännöllistä ja koiralla voi esiintyä koskettelu arkuutta tai havaitaan selviä kasvaimia.

Koiran vaivojen lisäännyttyä sen elämää haittaavaksi on armeliainta sille tehdä päätös eräkaverin arvokkaasta lopusta. Jos tähän tilanteeseen joudutaan on se kuitenkin jokaiselle koiraansa kiintyneelle metsästäjälle epämieluisin ja mieltä liikuttavin tapahtuma yhteisellä taipaleella.

Pystykorvan lopettaminen

2001 © Eero Niku-Paavo

Pitkäaikaiselle ystävälle on hyvä valita lepopaikka, jossa sitä voidaan käydä muistelemassa.

Eläinsuojelulain mukaan koiran lopettaminen on suoritettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain lopettamisen osaava henkilö, jolla tulee olla riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.

Koira saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin. Tätä tapaa ei kuitenkaan voida pitää suositeltavana, ellei koiralla ole ollut erityistä kammoa eläinlääkäriin. Koiran lopettavan henkilön on aina varmistettava, että eläin on kuollut.

Pystykorville on perinteisesti katsottu leposija maastosta, jossa se voi jatkaa ikuista pyyntiään.