Näädän metsästys ja pystykorva
Erittäin kiinnostavan ja vaativan jahtimuodon antaa talvella tapahtuva, näädän tuoreita lumijälkiä seuraamalla tapahtuva pyynti.
Se vaatii metsästäjältä hyvää fyysistä kuntoa, maastojen, näädän elintapojen ja kulkureittien tuntemusta. Se on lisäksi koiran ja miehen yhteistyöllä tapahtuvaa perinteistä eränkäyntiä parhaimmillaan.
Se jatkaa koiran kanssa harrastuskautta aina maaliskuun loppuun asti ja pitää näin koiran hyvässä fyysisessä kunnossa. Ihanne olisi tämänkin pyyntimuodon opettelussa, että pyyntiä aloitteleva metsästäjä toimisi jonkun kokeneen metsästäjän oppipoikana jolloin kantapään kautta tapahtuva opiskelu jäisi mahdollisimman vähälle.
Valitettavana piirteenä nykyiseen näädänpyyntiin liittyy sen aliarvostus niiden erähenkilöiden piirissä, jotka eivät enää viitsi nähdä vaivaa sitä pyytääkseen. Onpa naurettavuuden huippuna jotkut esittäneet näädänpyynnin rajoittamista Lapin laajoissa maisemissa niiden vähälukuisuuden takia. Tällaiset puheet osoittavat täydellistä tietämättömyyttä näätäkannoista ja niiden elinpiireistä.
Näätää pääsee meillä pohjoisessa vuodesta riippuen eri aikoina lumelta jäljestämään, mutta yleensä se tapahtuu kunnollisen lumipeitteen saavuttua vasta joulukuulla. Näädän metsästysaika on 1.11.-31.3. Parhaimmat kelit alkavat kuitenkin vasta sen jälkeen kun ensimmäiset suojakelit ovat painaneet hangen pintaa hiukan tiiviimmäksi, eikä lumi enää ole pulverimaista.
Alkukaudesta voi näätää jäljestää jalkaisinkin, mutta kunnolla se onnistuu vasta suksien avulla. Tällöin voi näädän vielä tavoittaa vanhasta oravanpesästä tai ontosta kelosta, mutta talvella se majoittuu yöllisten vaelluksien jälkeen aina maakoloon tai kaatuneiden puiden muodostamiin lumiluoliin.
Käymme tässä kuitenkin asiat pääpiirteittäin lävitse, jotta jokainen saisi kuvan tästä vaativasta ja perinteisestä jahtimuodosta.
Näädänhiihtäjän perusvarustus:
Metsästäjän tärkeimmät apuvälineet koiran ja haulikon lisäksi talvella ovat
kunnolliset metsäsukset, jotka tulee samalla olla kantavat
lumessa, mutta myöskin ketterät seurattaessa jälkeä tiheiköissä ja vaaran rinteillä. Puusukset ovat kuivalla kelillä ja mäkisissä maastoissa
verrattomat mutta ahkera voitelija pärjää kyllä muovisuksellakin. Hänellä tulee olla myös riittävän ulottuvat sauvat upottavassa lumessa
tarpomiseksi.
Sauvoihin tulee vakiona tulevien sompien tilalle vaihtaa riittävän iso, umpilumelle tarkoitettu malli, joita saa erikseen kaupoista. Ne estävät turhan kaatuilun ja kompuroinnin esim. ojia ylitettäessä.
Näädänpyynnissä talvella on
sarkapuku metsästysvaatteista ehdottomasti paras asuste. Se on kestävä,
äänetön ja lämmin perusasu, eikä ole arka nuotiosta lentäville kipinöille ja tulelle. Sen alle on hyvä laittaa urheilukerrasto ja varata
reppuun vielä kuivat sukat ja sekä ohut että paksu välivaate passitilanteiden varalle.
Kunnolliset hiihtokäsineet ja sen lisäksi väljät kintaat, jotka saadaan lisälämmikkeeksi tai vaihdetaan käteen lunta kaivettaessa ja passitettaessa. Lisäksi on hyvä pitää mukana lämpimämpää päähinettä.
Kunnollinen reppu jossa kirves, näädän kaivamiseen sopiva lapio, näädänraudat, tulitikut, pannu tai valmiina kuumaa juotavaa, eväät itselle ja koiralle, kompassi, puukko, vaihtovaatteita, haulikko "kuljetuspussissa", narua, kartta sekä mahdollisesti syöttilihapala.
Kunnolliset hiihtositeisiin käyvät jalkineet, jotka ovat sekä lämpimät, että hengittävät. Yhdet erinomaisesti talviseen metsästykseen sopivat saappaat ovat esim. Sievin "Arctis"-saappaat.
Tällaiset metsäsiteet ovat ainoat jotka toimivat luotettavasti upottavassa ja paksussa lumessa, eivätkä aukeile itsestään. Siteeseen voi vielä varmistukseksi laittaa remmin kärkiosan ylitse.
Hyväkuntoisesta, näädän lumijälkeä seuraavasta pystykorvasta on korvaamatonta apua. Osaamaton koira on syytä pitää poissa jäljeltä, kunnes näädän yöpymispaikka on paikallistettu.