
Koiria on käytetty pitkät ajat menestyksellä metsähanhien pyytämiseen. Tämä jahtimuoto aloittaa sopivasti pyyntikauden ja on hyvää harjoitusta sekä koiralle, että isännälle. Tulee kuitenkin muistaa, että huonokuntoista koiraa ei tule ottaa mukaan hanhisoille, vaan koira pitää kuntouttaa sitä ennen. Sama koskee huonokuntoista isäntää.
Pystykorvaista koiraa käytetään Lapin aapasoilla ja metsäalueiden lammilla houkuttelemaan ja ajamaan suolla tai lampareissa olevat
hanhi-poikueet tai parvet haukullaan ampuma-etäisyydelle.
Metsähanhen metsästys alkaa 20.8. klo 12.00. Silloin voidaan koiran kanssa alkaa seulomaan suolampareiden reunoja tai metsäisiä lampia, joissa hanhien tiedetään pesivän tai piileskelevän sulkasatonsa aikana.
Lammet kannattaa tutkia varovasti ja huolella, sillä yksittäinen lintu lymyää usein aivan rantatöyrään varjossa, eikä ihminen sitä
useinkaan havaitse. Parvi tai poikue voi usein olla myös ruokailemassa metsässä tai sen välittömässä läheisyydessä. Varmana merkkinä hanhien toistuvasta
oleskelusta lammella ovat ulosteet ja nypityt höyhenet. Tällöin lammella kannattaa käydä ainakin aamu tai iltapassissa.
Kokenut pystykorva kiertää usein jo lammelle tultaessa koko lammen omia aikojaan tai sitten isännän ohjauksesta ja ajaa näin linnut
pakosalle ja toivottavasti myös lampeen. Kasassa olevat poikueet ja sulkasadossa olevat aikuiset linnut lymyävät usein koiran edessä ja siirtyvät vesialueelle vasta koiran
pakottamana. Tällöin niillä ei saa olla tietoa metsästäjästä.
Koiran kanssa tulisi aina liikkua vastatuuleen, jotta koira saisi aroista hanhista vainun, ennen kuin ne "merkkaavat" ihmisen. Lammet ja lampareet, joiden ympäriltä löytyy paljon ulosteita ja muuta elämisen jälkiä tulee tutkia koiran kanssa erityisen tarkasti. Hanhi on metsästyskauden alussa yllättävä piiloutumaan, eikä ole helppo löydettävä vaikka kuinka tarkistaisi aluetta. Tällöin tulee toistuvasti tarkkailla myöskin koiran toimia.
Vaikka hanhia ei heti löytyisikään kannattaa aamuisin ja illalla hämärään asti odottaa jos vaikka kuuluisi tuttu
"kankatus" ja hanhet
tulisivat paikalle. Tavallista on jäädä yöksi laavuvaatteen alle. Hanhia odotellessa on kunnon laavuvaatteen alla mukava levähdellä ja
ruokailla koiran kanssa. Luxusta on, jos sattuu matkaan sääskiverkolla varustettu laavuvaate. Muutoin ruokitaan helposti tulevan syksyn sääski, mäkärä
ja polttiaissukupolvi.
Aapasuolla metsästäjän on jatkuvasti tarkkailtava maastoa ja ilmatilaa, jotta hän ajoissa erottaisi maassa olevien hanhien kaulat tai lentävän hanhitokan. Paras varustus hanhenpyytäjällä onkin kunnolliset ja valovoimaiset katselukiikarit. Kaikki ääntä ja välähdyksiä aiheuttavat "tarvekalut" on syytä unohtaa. Hiljaisuutta tulee luonnollisesti noudattaa. On vaikea kuvitella varovaisempaa ja vaikeammin lähestyttävää riistaa kuin on maassa oleva hanhitokka.
Kaikesta varovaisuudesta huolimatta hanhet pääsevät joskus yllättämään, eikä niitä silloin pidä yrittää ylipitkiltä matkoilta saaliiksi.
Liikkeellä on aina muitakin metsästäjiä, joiden mahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Tästä syystä kiväärillä lentoon ampuminen ja hanhien
karkottaminen suolta on "hullun" hommaa.
Jos käy niin, että haavoitetaan hanhea on sitä ensi tilassa "paikattava", sillä siihen ei välttämättä kohta ole mahdollisuuta. Onkin
suurta typeryyttä ahnehtia saalista ylipitkältä matkalta ja tärvellä metsästäjien mainetta. Yksinäinen hanhi on erinomainen piiloutuja ja voi päästää ihmisen parin metrin päästä ohitseen ja tällöin onkin koirasta paljon apua.
Hanhi on myös hyvä sukeltaja ja kova juoksija, mikä on hyvä muistaa.
Kun hanhet ovat löytyneet annetaan koiralle tarvittaessa mahdollisuus ajaa hanhet lampeen ja aloittaa haukkuminen. Joskus linnut nousevat siivilleen, mutta jos ne eivät ole havainneet ihmistä ne yleensä palaavat joukolla häätämään koiraa pois. Pieni haukkuva koira ei pelota hanhia vaan se tuntuu päinvastoin olevan houkutin lammella oleville tai sinne aikoville linnuille. Yleensä ensimmäisen mekkalan jälkeen hanhet tulevat uimasille tai laskeutuvat koiran eteen, yrittäen häätää tunkeilijan alueeltaan. Lauman vartiohanhi jää kuitenkin aina "passiin" ja sitä onkin syytä varoa lähdettäessä ryömimään haukulle.
Lintujen annetaan hiukan rauhoittua ja aloitetaan lähestyminen ryömimällä samalla kaikkea maaston suomaa suojaa hyväksi käyttäen. Kunnollisista varusteista onkin nyt paljon iloa. Kahluukengät ja vedenpitävät housut antavat vastinetta rahoille. Maastopuvusta on hanhenpyynnissä etua ja kasvonaamiota kannattaa myöskin käyttää. Vaaleat kasvot ja kädet näkyvät tähystettäessä lintuja erinomaisen kauaksi ja vartiohanhi huomaa ne. Turhaa tähyilyä pitää välttää, sillä juuri liike ajaa linnut pakosalle tai ne eivät tule ollenkaan lammelle. Kun on päästy paikkaan, josta koiraa vaarantamatta, voidaan ampua varmistetaan, että kivääriä käytettäessä ja varsinkin 22 cal. aseilla, ampumasektorilla ei ole varpuja tai petollisia heiniä, jotka voisivat kääntää luodin kulkusuunnan. Haulikkoa käytettäessä tulee varoa erityisesti, ettei koiraa vahingoiteta. Vartiohanhea ei tulisi mielestäni ampua, sillä se on kokenein lintu ja on yleensä naaras. Myöskin koko pesueen ampumista pidän epämetsästäjämäisenä tekona, sillä samalla tuhotaan mahdollisesti lammen pesivä lintupopulaatio pitkäksi aikaa. Pari hanhea tulisi jokaiselle riittää.
Kun kenokaula on kellistetty yritetään tavallisesti houkutella pystykorva noutamaan lintu. Joskus koira tekee sen mielellään, mutta
yleisesti sen hoitaa metsästäjä. Tällöin teleskooppivirveli voi olla mukava lisävaruste. Koiraan tarttunut muta on hyvä pestä ajoissa pois,
ettei koira sitä nuole sisäänsä.
Saalis suolistetaan ja koiralle annetaan oma osuus, sillä vastoin luuloa hanhi ei ole pelkästään vesilintu vaan on osa ravinnosta
saadaan metsistä ja sen sisuskalut kelpaavat myöskin koiralle. Hanhia kannattaa hakea koiran kanssa lammilta sumuaamuina ja myrskyilmojen
jälkeen, jolloin ne yleensä ovat hakeneet suojaa metsäisiltä lammilta. Erityisen hyvää aikaa aloituksen jälkeen on syyskuun viikot, jolloin
hanhet kerääntyvät kokoon tankatakseen itsensä täyteen ennen muuttoa. Silloin jahti voi tuottaa tulosta pitkin päivää, sillä hanhet liikkuvat
lammelta toiselle.
Hanhestus pystykorvalla on todellista eränkäyntiä, joka varmasti onnistuessaan antaa vastinetta suoritetuille ponnisteluille ja lujittaa koiran miehen välistä toveruutta.