Lintutilastoja Rovaniemen ja Lapin kokeista
Pystykorvaharrastajat ovat pitäneet tilastoa Rovaniemen seudulla pidettyjen linnunhaukkukokeiden lintumääristä vuodesta 1995 lähtien. Tätäkin ennen tilastoja on tallennettu, mutta ennen säännöllistä yhdistystoimintaa Rovaniemellä on otanta ollut liian pientä tilastojen saamiseksi.
Kokeissa tehtävät lintulaskennat ovat osa valtakunnallista Suomen Pystykorvajärjestö ry:n suorittamaa kanalintulaskentaa. Pitäydymme tässä lähinnä meidän toimialuettamme koskettaviin koelaskentatuloksiin, mutta sen lisäksi tällä sivulla on käsitelty Rktl:n vuotuisia kolmiolaskentatuloksia.
Pdf-muotoiset tilastot kanalinnuista linnunhaukkukokeissa vuosina 1995-2007 Lapin Kennelpiirin alueella!
Haukkukoelaskennoissa otetaan huomioon haukkukokeen aikana koeryhmän havaitsemat linnut, joiden lukumäärä ja ryhmän kulkema matka merkitään maastokorttiin. Riekkoja linnunhaukkukokeissa ei lasketa. Todellinen lintujen määrä on hiukan laskettua suurempi, sillä yleensä koiran hajottamasta poikueesta tai parvesta ei saada näköhavaintoa, kuin yhdestä linnusta.
Laskentoja tehdään koko koekaudella, mutta tärkeimmän tuloksen antavat mielestämme metsästyskauden loppupuolen kokeet, jotka kertovat metsiin talvehtimaan jäävistä lintukannoista.
|
| 2000-luku on ollut hyvää aikaa linnunmetsästykselle ja koetoiminnalle. Kahden loistavan syksyn jälkeen koimme vuonna 2004 kohtalaisen lintusyksyn. Syksyllä tehdyt riistakolmiolaskennat lupailivat Rovaniemen rhy:ssä metsolinnuille laskua edellisvuoteen mutta kuitenkin samalla laskun pysähtymistä. Pesimisen epäonnistuminen näkyi heti kantojen laskuna. Teerikannan alamäki jatkui, eikä niitä juuri jahtikaudella näkynyt. Pyytiheys osoitti poikkeuksena selvää nousua mistä ei jahtikaudella kuitenkaan näkynyt merkkejä. Tulevasta syksystä 2005 on aihetta odottaa vähintään hyvää ihanteellisen ja lämpimän kesän jälkeen. Lopullinen varmuus saadaan tosin vasta laskentojen jälkeen. |
|
| Metsästyskausi jatkui toisena syksynä peräkkäin lokakuun loppuun. Tämä on positiivinen asia eikä ole minkäänlainen uhka lintukannoille, ei edes heikkona lintuvuonna. Päinvastoin se pienentää metsästyspainetta ja tuo harrastajat linnunhaukkukokeisiin. Metsolinnut ovat vakiinnuttaneet asemansa Roi rhy:n alueella olemalla lokakuulla valtalajina linnunhaukkukokeissa. Teeriä havaittiin, kuten yleensä lokakuun laskennoissa, heikosti niiden parveutumisen takia. Pyiden kokeissa havaittuihin määriin lokakuulla ei tämäkään vuosi näyttänyt tuovan mitään oleellista muutosta. Yleisenä huomiona voi pitää sitä seikkaa, että linnut olivat koekaudella poikkeuksellisen arkoina. |
Rauhoituksista riistanhoitotoimina päästiin vuonna 2003 Lapissa jo lähes koko läänissä eroon. Ainoastaan ylä Lapissa siirrettiin myöhäisemmäksi metsästyksen aloitusta. Samaan päätökseen on Lapin riistanhoitopiirin hallitus metsästysaikaesityksessään tänäkin vuonna päätynyt. Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus näyttäisi olevan tulossa meidänkin läänimme päättäjien toimintatavoiksi.
Mielivaltaiset rauhoitukset kohtelevat eriarvoisesti pienriistasta kiinnostuneita metsästäjiä ja niitä metsästysseuroja joiden alueella on jatkuvasti esiintynyt hyvin lintuja. Tärkeämpää olisi kiinnittää jatkossa huomio itse pyyntimuotoihin ja todella kestävän käytön periaatteella tapahtuvaan jahtiin. Sallimalla kanalintumetsästys saadaan pienpetometsästys jälleen elpymään sekä salametsästys, eritoten tieltä metsästys, vaikeammaksi valvovien silmäparien lisääntyessä.
Rauhoituspuheiden sijaan tulisi suomalaisten eränkävijöiden ruveta kriittisesti tarkastelemaan omia metsästysmenetelmiään ja niiden todellista suhdetta riistan määrään.Tuskin kukaan voi tosissaan väittää että nykyisen kaltaisella ketjussa kulkemisella ja lintujen lentoon räiskimisellä on mitään tekemistä kestävän käytön periaatteen kanssa.
Metsäkanalintujen ja etenkin metson elinpiirejä on kuluneina syksyinä voimakkaasti rajoittanut rhy:n alueella tapahtunut vanhojen metsien hakkaaminen. Erityisen vahingollisia koko kanalintukannoille ovat olleet ns. säästiömetsissä harsintahakkuut, jotka vievät linnuilta lähes kaiken selviytymismahdollisuuden talven ylitse. Näitä ei soisi missään enää tapahtuvan..
|
| Tätä erinomaista metsopaikkaa ei tarvinnut metsien inventoinnin jälkeen enää säästää jälkipolville. Metsässä asusti häiritsevän
runsas vanhojen metsojen populaatio joka näin saadaan harvennetuksi. |
|
| Tässä sama paikka syksyn hakkuiden jäljiltä. Hakkuu vaikuttaa onnistuneelta ja tähän on koppelon keväällä helppo tulla pesimään. Kiitos kuuluu nykyiselle riistan huomioon ottavalle hakkuumenetelmälle. |
Vanhojen metsien osuus yhdistyksen alueella on pieni, eikä niitä tulisi enää ollenkaan hakata. Metsäpohjan voimakas käsittely on lisäksi johtanut tilanteeseen, jossa tietyille alueille ei jatkossa tulekaan hyviä lintukantoja vaikka paikoitellen niitä löytyy erittäin hyvin. Poikasvaiheen jälkeen ovat linnut pakotettuja siirtymään sellaisiin maihin joissa ne voivat talvehtia, eikä niitä moneltakaan alueelta löydy. Tämä koskee yhdistyksemme alueella erityisesti teertä.
Alla olevissa taulukoissa on kuvattu linnunhaukkukokeissa tavattujen lintujen jakautumaa lajeittain ja metson osalta myöskin eri sukupuolen osalta.
|
|
|
|
|
|
|
|
Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen alueella valtalinnuksi on selvästi vakiintunut metso. Sama ilmiö on havaittavissa lähes koko Lapin läänissä. Kukkojen ja koppeloiden välinen suhde näyttää laskentojemme perusteella olevan vuodesta toiseen sellainen, että naaraita on melkein kolme kertaa enemmän kuin uroksia.
Teerilaskennat ovat lokakuun kokeissa hiukan ongelmallisia. Vaikka niitä nähdäänkin ovat ne parvilintuina helposti laskennan ulkopuolella ja niitä nähdäänkin etupäässä teiden varsilla ennen ja jälkeen kokeiden, jolloin ne eivät tule mukaan laskentoihin.
Pyiden tiheyteen kokeissa ei eri vuodella näytä juurikaan olevan vaikutusta. Niiden määrä kokeissa seilaa jatkuvasti sekä ylös että alas. Lajille on tyypillistä kantojen heilahtelu suuntaan ja toiseen. Keskiarvollisesti niidenkin kannan suunta näyttäisiylöspäin. Metsästyksellisesti pyy ei muodosta pystykorvametsästäjälle saaliskohdetta, mutta harjoitus ja koemielessä se on koiralle hyvä kohde johtuen sen tavasta siirtyillä koiran haukkuessa sitä.
|
|
|
|
Yllä vasemmalla oleva taulukko kertoo riistakolmiolaskentojen kokonaistilanteen vuosilta 1988-2004. Kahden huippuhyvän kesän jälkeen kesän 2004 poikastuotto oli heikko Lapissa. Se näkyi myös syksyllä metsissä missä oli runsaasti aikuisia lintuja muttei poikuuksia. Tästä johtuen jäivät myös koetulokset syksyn haukuissa varsin vaatimattomiksi, lintujen ollessa jo alkusyksystä poikkeuksellisen arkoja.
Kuluva lämmin kesä ja nähdyt poikuudet ovat antaneet toivoa, että kantojen laskusuhdanne pysähtyisi. Lapin riistanhoitopiiri tekikin tulevalle syksylle 2005 esityksen asetuksen mukaisesta metsästysajasta lähes koko lääniin.
Yllä oikealla oleva taulukko kertoo linnunhaukkukokeissa tavattujen riistalintujen määrän kuljetulle kilometrille. Metsäkanalintujen määrä haukkukokeissa lapin läänin alueella laski selvästi vaikka lintuja muuten havainnoitiin paikoitellen runsaastikin.
|
|
|
|
Yllä vasemmalla olevassa taulukossa on vuosien 1989 - 2004 aikana linnunhaukkukokeissa tavattujen kanalintukantojen kehitys lajeittain Lapin läänin alueella. Riekkoja ei haukkukokeissa valitettavasti lasketa. Oikeanpuoleisessa taulukossa näkyy lintu/koira kehitys koko läänissä ja Roi Rhy:ssä.